Tässä kerron laulun teosta ja vähän muustakin. Taisi olla 2012 alussa kun tämän tein. Tein tekstistä myös meänkielisen version meänkielistä Poetry Slam -kilpailua varten huhtikuussa 2012. Mutta suomeksi tämä pitää laulaa.

kouraani sanoja saisin
niistä enimmät teiltä piilottaisin
kulkisin kuraista tietä
syksyn peltojen vieriä kierisin

sanoista lauseita kasvaa
ja ne tiehensä ryömivät maailmaan
taidankin kylvää ne suohon
katson mitä niistä kasvaakaan

ei ole sanoja ilman tuulta
ilman hiljaista pauhinaa
ei ole tuulta ilman laulua
ei enää kuulu ääntäkään

sanoista laulut tehdään
ja ne illalla peitellään lämpimään
kun ne aamulla nälässä huutaa
ei niitä kukaan kuulekaan

kouraani sanoja saisin
niistä pahimmat ääneen huudahtaisin
lähtisin sitten suolle
laulun taimia poimimaan

ei ole toivoa että löytäisi
sitä mikä on peittynyt hankien alle
ei ole keinoa jolla toipuisi
siitä mikä on vaivannut vuosikaudet

ei ole sanoja ilman tuulta
ilman hiljaista pauhinaa
ei ole tuulta ilman laulua
ei enää kuulu ääntäkään